Long time no see! Tarkoitus oli päivitellä tilastokatsausta jo ennen viime golfkauden alkua, mutta niin vain jännästi pääsi jälleen venähtämään golfblogiin kirjoittaminen ihan seuraavan vuoden helmikuulle asti. Kevättä tässä jo kaivataan ja golfkauden alku on Tampereen seudulla noin pari kuukauden päässä. Sitä odotellessa on aika siirtyä lähestymistilastoihin, joita viime blogauksessa noin vuosi sitten lupailin.
GIR (Greens In Regulation) eli viheriöosumat
Sillä kuinka usein puttaa kierroksen aikana birdieputtia on varsin vahva negatiivinen korrelaatio kierrokseen käytettävien lyöntien kanssa eli mitä enemmän griiniosumia sitä parempi tulos. Niinpä omista tilastoista löytyy varsin kattavasti tilastotietoa lähestymisistä.
 |
Lähestymiset vuonna 2017 |
Yllä perustilasto 56 tilastoidusta kierroksesta. Griiniosumia oli 58 prosenttia, mikä jää vain prosenttiyksikön parhaasta kaudesta 2011, jolloin se oli 59 %. Yleisin syy griinin missaukselle minulla on lyhyeksi jäänyt lähestymislyönti, seuraavaksi yleisin syy on N/A eli ei olla päästy edes yrittämään griiniosumaa (ollaan lyöty metsään/veteen/outtiin/puun taaksen/jne). 58 % vastaa 9,7 griiniosumaa/kierros. Ensi kauden tavoitteeksi siis joka kierroksella saada vähintään 10 griiniosumaa. 😀
Eri par-lukemilla tilastot näyttävät tältä:
Par-3 GIR: 60,5 %Par-4 GIR: 56,2 %
Par-5 GIR: 57,1 %
Aikaisemmassa osassa näytin väylätilastot joka väylältä erikseen, joten katsotaanpa vastaavat viheriöosumien osalta. Tällä kertaa kuitenkin vain viime kauden osalta:
Keskellä on kyseisen väylän GIR eli esimerkiksi Järvenrannan väylän 1 viheriöosumisprosentti oli viime kaudella 60 %. Viheriöosuma tarkoittaa sitä, että pääsee puttaamaan viheriöllä birdie- tai eagleputtia. Hudeista vasemmalle meni 9 %, oikealle 2 %, lyhyeksi 22 %, pitkäksi 0 %. Oikeassa alakulmassa oleva lukema tarkoittaa, että 7 % pelikerroista ei ollut mahdollisuutta päästä toisella lyönnillä viheriölle. Kierrosmäärä näissä on suurempi kuin tilastoiduissa kierroksissa, koska otan näihin mukaan kaikki täydet kierrokset (myös ne, joilta ei lyöntipelitulosta).
Aikaisemmiltakin kausilta löytyy samat tilastot. Viime kauden aikana osuin parhaiten Järvenrannalla väylän 7 griiniin (84 %). Kaksi muuta vahvaa väylää tämän tilaston osalta ovat väylät 8 ja 11. Kolme huonoiten rautamailalla löytyvää viheriötä minulle Järvenrannalla ovat 6, 9 ja 18. Viime kaudella väylällä 9 vain 22 % kierroksista tuli griiniosuma.
Pirunpellolla viime kaudella parhaiten osuin väylän 8 griiniin (71 %) ja huonoiten väylien 11, 16 ja 17 griineihin (29 % kullakin).
Ero Järvenrannan ja Pirunpellon saavutettujen griiniosumien välillä on selkeä (mistäköhän kumman syystä...😏)
 |
Järvenranta, viheriöosumat 2003-2017, 592 kierrosta |
 |
Pirunpelto, viheriöosumat 2006-2017, 173 kierrosta |
Etäisyydet griiniosumaa haettaessa
Kaudella 2012 hankin etäisyysmittarin ja aloin sillä samantien tilastoimaan par-4 väylillä lähestymislyöntien etäisyyttä ja par-5 väylillä kolmannen lyönnin etäisyyttä lipusta. Ei niistä mitään hyödyllistä irti varmaankaan saa (tosin en tiedä saako näistä muistakaan tilastoista), mutta ihan mielenkiinnosta niitäkin aloin tuloskorttiin merkata. Tässä koostetaulukot:
 |
Lakeside Järvenranta, lähestymisetäisyydet par-4 ja par-5 -väylillä 2012-2017 |
 | |
|
Mittaan etäisyyden vain silloin, kun minulla on realistinen mahdollisuus lyödä pallo viheriölle. Toisin sanoen, jos olen par-4:lla suoraan puun takana tai par-5:lla kahden lyönnin jälkeen 250 metrin päässä viheriöstä, ei silloin kyseiseltä väylältä tule tilastomittaa.
Peräkkäiset griiniosumat
Kuten väyläosumissa, niin myös viheriöosumissa on tullut pidetty tätä hupitilastoa. Tällaisia lukemia on kertynyt vuosien varrella:
Nämä siis täysistä kierroksista. Jos välissä on pelannut 9 väylää, niin on saattanut mennä putki rikki, mutta se ei näissä tilastoissa näy. Yleensä pelaan kuitenkin koko kierroksen.
Muutama ihan hauska yksityiskohta tuolta löytyy. Vuonna 2006, kun Pirunpelto oli ensimmäistä kertaa 18-reikäisenä auki, en päässyt väylällä 6 kertaakaan puttaamaan birdietä viheriöltä. Eikä se onnistunut vielä seuraavanakaan vuonna, vaan vasta vuoden 2008 toisella kierroksella eli pelasin kyseisen väylän 30 kertaa peräkkäin ilman griiniosumaa! Paremmin on onnistuttu Järvenrannan väylällä 11, jossa vuonna 2013 on päästy 23 kertaa peräkkäin puttaamaan birdietä.
Siinä tämän kertainen tilastokatsaus. Tällä kertaa en lupaile mitään siitä milloin kirjoittelen seuraavan blogipostauksen.
Mastersia ja kauden alkua odotellessa...
-Hawk
