torstai 26. heinäkuuta 2012

Scr-reikäpeli (puolivälierä)












Kenttä: Lakeside, Pirunpelto
Tii: Valkoinen
Sää: Pouta, heikohko tuuli, +22
FIR 10/17, GIR 8/22, Putts 37, Chip up'n'down 5/9, Penalties 1

Scratchreikäpelin toisella kierroksella vastaan asettui Pasi Keskumäki. Pääsin heti ensimmäisen reiän jälkeen yhden reiän voitolle, mutta se suli heti kahdella seuraavalla väylällä. Kakkosella onnistuin (en oikein vieläkään tiedä miten) lyömään 100 metristä aikamoisen hukin bunkkerin vasemmalle puolelle. Tilanne vaihteli tiuhaan, mutta kumpikaan ei päässyt yhtä reikää suurempaan johtoon. Etuysin ainoat tasaukset tehtiin paareilla väylillä 6 ja 8. Pasi teki aika muikean metsäpaarin väylällä kuusi. Yhdeksännellä tiillä olimme tasoissa, mutta Pasi vei tuon väylän, kun meikäläinen avasi ensin oikealle ja sitten vasemmalle (kumpaakaan ei löytynyt). Eli olin 1 down etuysin jälkeen.

Pelitahti oli Pirunpellolla hidas, joten noin puolen tunnin paussin jälkeen pääsimme jatkamaan peliä. Sain takaysille loistoalun, kun voitin ensimmäiset kolme väylää. 11. väylän birdie oli ensimmäinen laatuaan valkoiselta tiiltä sillä väylällä. Avaus oli mainiosti väylällä 117 metrin päässä tiketistä. Pasi löi 10. ja 11. väylillä metsään ja 12. väylällä veteen. 13. väylällä molemmat tekivät bogin chipin ja kahden putin myötä. Minulla olisi ollut noin metrin putti 3 up tilanteeseen, mutta ei maistunut. Dogleg-parnelosella Pasi pääsi kaventamaan johdon yhteen, kun intoilin lähestymisen kanssa - pitkäksi, eikä chippi+putti toiminut tälläkään kertaa. 15. ja 16. väylä tasattiin par-tuloksilla. Erikoista oli se, että 16. väylä oli ensimmäinen kerta kierroksen aikana, kun molemmat pääsivät puttaamaan birdietä viheriöltä. Minulla oli lyhyehkö birdieputti, jolla olisin päässyt 2 up, mutta ei uponnnut tälläkään kertaa. 17. väylällä Pasi avasi ensimmäisen hyvin keskelle väylää. Minä vasemmalle karheikkoon, josta ei mahdollisuutta viheriön tavoitteluun -> välilyönti. Pasi vei väylän paarilla, joten viimeiselle väylälle lähdettiin tasatilanteesta. 

Pasi avasi tyylipuhtaasti omaan alastulojälkeensä väylälle, noin 150 metrin päähän viheriöstä. Minun takuuvarmaa drawta ei tällä kertaa tullutkaan, joten avaus hieman puhki, mutta onnekkaasti jäi kuitenkni tielle. Droppia en kuitenkaan halunnut ottaa, koska olisi joutunut puskaan lyömään. Parin puun välistä rauta-5:lla siis yrittämään ja lähtihän se mukavasti, jopa hieman pitkäksi, mutta ihan ok siitä paikasta. Pasin lähestyminen meni hieman vasemmalle, forelle chippipaikkaan. Minä chippasin hieman kauempaa karheikon puolelta ensin:  söpsö foregreenille. Siinä vaiheessa kävi jo mielessä, että tässäkö tämä sitten oli? Pasinkaan chippi ei onnistunut (jäi selvästi lyhyeksi), mutta oli kuitenkin greenillä noin 2-3 metrin päässä reiästä. Vastoin todennäköisyyksiä painoin putin forelta sisään (about 6 metriä). Jännittyneenä odotin, riittääkö tuo voittoon, mutta Pasilla hermo piti ja hän upotti pitkähkön par-puttinsa. Edessä siis jatkoreiät!

Pasi oli edelleen avausvuorossa ja hän lähti tulos tai ulos-periaatteella avaten draiverilla. Hyvin se menikin: väylälle n. 40 metrin päähän lipusta. Itse käytin jälleen puunelosta, hyvin sekin lähetti pallon väylälle 70 metrin päähän lipusta. Lähestymiseni ei ollut sitä kuuminta hottia, jääden pahasti vajaaksi. Pasinkin lähestyminen jäi lyhyeksi, ollen kuitenkin greenille. Molemmat tekivät lopulta par, kun minäkin sain metrin putin sisään chipin jälkeen. Kakkosväylällä (par 5) Pasin avaus karkasi selvästi vasemmalle metsään. Kun itse sain avauksen bunkkerin yli väylälle, kävi jo mielessä että enköhän minä tämän tällä väylällä hoida kotiin. Pasi "Ballesteros" Keskumäki kuitenkin löysi pallonsa metsästä ja löin sen sieltä alle 100 metriin väylälle, ja par-tasausten jälkeen peli jatkui. Par-kolmosella (väylä 3) ei mitään kummempaa, molemmat löivät lätylle, mutta varsin kauas reiästä. Reikä tasattiin paareilla. Pasi tinttasi kapeahkolla nelosväylällä taas draiverilla. Pallo nätisti fadella väylälle hieman alle 150 metrin päähän tikusta. Minä avasin jälleen puunelosella: hieman ohuella osumalla ihan ok, mutta jäi kuin tikku p*skaan alas tultuaan ja jäljelle jäi 168 metrin lähestyminen pehmeästä kohtaa väylää. Sain onneksi rauta-5:lla hyvän osuman, ja vaikka se lähtikin melko lailla enemmän oikealle kuin tähtäsin, niin viheriöosuma oli tosiasia. Pasin lähestyminen ei onnistunut, se meni oikealle karheikkoon greenin tasolle. Pasin chippi valahti pitkäksi ja hän teki bogin, joten vein lopulta koko ottelun 4. jatkoreiällä puttaamalla kahdesti. Vamos!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti